Mikä voi aiheuttaa murtuman?
Useita eri syitä, yleisimpiä esim. putoaminen korkealta ja muut tapaturmat. Lisäksi voi murtua esimerkiksi tappelun aikana, tai vääntymisen seurauksena. Murtuma tyyppejä on erilaisia, jotka syntyvät erilaisesta/erityyppisestä paineesta luuhun.
Jalan murtuman ensiapu/hoito ensimmäisinä viikkoina
- Liikkumisen välitön estäminen > esimerkiksi siirtäminen kantokoppaan
- Eläinlääkäriin tutkimuksiin heti kun mahdollista > Röntgen kuvaus
- Kipulääkitys ell ohjeistuksen mukaan
- Koppihoito; usein viikkoja pienessä tilassa liikkumatta
- Ympäristön tekeminen turvalliseksi: ei korkeita tasoja, ei pinnoja jonka väliin jalka voisi jäädä
- Hiekkalaatikolla käymisen helpottaminen esim. madallettu laatikko, tarvittaessa ihon/turkin putsaaminen virtsasta/ulosteesta
- Riittävän syönnin/veden juonnin seuranta, muutoinkin yleisvoinnin seuranta
- Varovainen liikkeelle lähtö, kun ell antaa luvan. Ei korkeita tasoja tai hyppyjä, ei riehumista
Murtuman hoito vaihtoehdot
- Luutuminen itsestään
- Kipsaaminen/tukeminen ulkopuolelta
- Luun kiinnittäminen kirurgisesti
Tapaus Ronja
Ronjan jalka murtui 9.9. illalla. Ronja oli sunnuntai päivän aikana ehtinyt paljon. Likka on kuin rasvattu salama ja niimpä kaiken riehumisen ohessa se oli myös tippunut sohvalta. Tämä ei kuitenkaan tyttö hidastanut ja se jatkoi touhuilia entiseen tapaan. Illalla päätimme yrittää vielä poikiin tutustumista, joka oli virhe. Joonatanin kanssa sujui ihan hyvin, mutta Jesper retuutti Ronjaa voimakkaasti. Jätimme Ronjan edelleen playpeniin itsekseen, kun yhteen kokeilu ei onnistunut. Illasta tyttö oli ihmeen väsynyt edellisiin päiviin verrattuna ja ajateltiin vaan, että toisten näkeminen ja tappelu otti niin voimille.
Maanantaina sitten herättiin uuteen aamuun, mutta tällä kertaa linkuttaen. Hetken kuluttua Ronja ei varannut jalalle ollenkaan painoa. Emme saaneet samalle päivälle millään eläinlääkäriä, joten lääkäriin päästiin vasta tiistai aamuna. Siellä meitä odotti pieni järkytys. Ronjan oikean etujalan luu oli murtunut. Ajattelimme, että se oli enemmänkin venähtänyt tai muuten kovasti tärähtänyt. Niimpä lähdimme liiankin tutun ohjeen kanssa: koppilepoa, ainakin viikko. Päätettiin siis yrittää, lähtisikö jalka luutumaan itsestään, sillä kipsaaminen olisi oikeastaan mahdotonta kun kyseessä on ensinnäkin fretti ja toisekseen murtunut luu on olkaluu. Myös leikkauksessa on riskinsä, joten kokeilu kipulääkityksellä ja koppilevolla tuntuin hyvältä vaihtoehdolta.
 |
| Ensimmäiset kuvat murtumasta |
Jos aikuisen fretin pitäminen järjissään koppilevossa on haaste, niin pienen pennun kanssa se on sula mahdottomuus. Energiaa ja intoa olisi riittänyt loputtomiin. Tehtiin playpenistä pienin mahdollinen aitaus ja muovitettiin se kontaktimuovilla, ettei pikkuiset jalat jäisi pinnojen väliin ja vääntyisi, jolloin jalka menisi vielä enemmän rikki, jos se edes olisi mahdollista.
Viikon kuluttua huokaistiin helpotuksesta. Luutumista oli jo alkanut tapahtumaan. Valitettavasti lepoa pitäisi vielä jatkaa ainakin 2 viikkoa. Se oli pienen näätä lapsen kanssa haastavaa. Yritettiin sitten edes playpenissä tarjota leikkiä käsillä/leluilla. Loppu päässä päästettiin poikien huoneeseen liikkeelle, niin että huoneessa ei ollut mitään korokkeita. Pelkkä lattiataso. Sielläkin meinasi kovasti riehuttaa, mutta jalka taisi sen verran muistuttaa olemassa olostaan, ettei kovin hurjasti vielä revitellyt.
 |
| Luutuminen alkanut |
Kolmas kuvaus näytti että luut olivat liikkuneet hieman erisuuntiin, mutta luutuminen oli kuitenkin jatkunut. Tilanne näytti jopa pahemmalta kuin aiemmin, luukalvoa oli nähtävillä luiden ympärillä paljon ja ikään kuin jalka olisi mennyt enemmän rikki. Tilanne oli edelleen parempaan päin, tällä kertaa 2 viikon jakso niin, että pientä liikettä sallitusti, eli ei edelleenkää hyppelyä tai kiipeilyä. Noh, hyvähän se oli sanoa, kun samana päivänä ennen kontrollia neiti oli päättänyt kiivetä playpenistä yli.. Niimpä playpen käännettiin ylösalaisin, eli muovitus yläosaan, jotta yli kiipeäminen ei enää onnistuisi.
 |
| Kolmas kuva, karmean näköinen, mutta luutuminen edennyt |
Sitten päästettiin tyttöä irti niin, että playpenillä aidataan sohvan ympäri, irti olemisen ajaksi. Toinen playpen on niin, että Ronjalla on vaan isompi tila olohuoneessa. Ollaan yritetty mahdollisimman paljon pärjätä vain laajennetulla alueella, mutta jos huomataan et pää alkaa hajoilemaan ja hampailla revitään playpeniä jatkuvasti, niin ollaan sit päästetty koko kämppään vipeltämään. Liikkumista kun on mahdotonta estää vaikka olisi kuinka pienessä tilassa. Ja mitä vähemmän aktivaatiota, sitä enemmän riekkumista ja hyppimistä.
Päästettiin myös Kasperia samaan tilaan, se kun osaa olla nätisti. Ronjahan innostui tästä aina yhtä hulvattoman paljon, mutta pikku hiljaa sekin on rauhoittui. Vielä kun olisi malttanut olla roikkumatta isoveikan korvassa koko ajan.. Pieni pito maassa Kasperin toimesta kun ei Ronjan mielestä haittaa yhtään, vaan sama riekkuminen jatkuu heti kun vaan pääsee irti otteesta. Rohkeutta ainakin kertyi viikkojen kuluessa eteenpäin.
Viimeisellä kontrolli kerralla todettiin, että aika muhku on jalka edelleen, mutta jalka on hyvin luutunut. Todennäköisesti luutuminen tulisi ns. siistiytymään, eli patti pienenemään ainakin hieman ajan kuluessa. Voisimme siis palata "normaali arkeen". Eli liikuntaa pikku hiljaa lisäten. Jalka ei tulisi enää niin vaan katkeamaan, vaan on luutunut kunnolla kiinni. Tämähän toki helpotti Ronjan liikkumista, vaikka vieläkään ei samaan tilaan voitu muiden kanssa päästää. Jalka saisi parantua kunnolla ennen seuraavaa yritystä.
 |
| Viimeinen kontrolli, kuva otettu puhelimella koneen näytöltä. Luutunut voimakkaasti yhteen. |
Viikot kului olohuoneeseen viritetyllä playpenillä, jossa Ronja vietti lähinnä yöt ja silloin kun pojat oli irti. Kunnes yksi päivä kyllästyin ja päätin siirtää sen poikien huoneeseen. Saisivat sitten tottua, että ovat 24/7 samassa huoneessa. Yllättäen playpeniä ei rämpätty sen kummemmin, vaan yötkin saatiin nukkua rauhassa. Niimpä neiti on nyt asustellut playpenillä rajatussa "huoneen puolikkaassa". Yhteen ollaan kokeiltu tasaisin väliajoin, mutta heti jos tulee isompi yhteen otto, keskeytetään harjoittelu, ettei niska aukea. Nyt on jouduttu pitämään useampi päivä erillään, kun Jesper ilmeisesti nälkäkiukussaan otti turhan rehvakkaasti kiinni ja sai aikaan haavoja niskaan useamman isomman. Niimpä neitiä on taas henkilökohtaisesti, sekä Kasperin toimesta viihdytetty eri aikaan kuin Joonatania ja Jesperiä. Pikku hiljaa jatketaan ja eiköhän meillä vielä joku päivä ole yhtenäinen lauma!
Ja jos jotakuta kiinnostaa,
niin yhteensä Ronjan eläinlääkäreihin kului n. 380€
joka sisältää myös penikkatautirokotuksen.
 |
| C) Laura Lamberg IG: Valovoimaa |
Kaiken tämän jälkeen, etenkin kun aluksi viikko tolkulla häkissä pitämistä tuntui todella pitkältä, turhauttavalta ja raskaalta, on suuri onni että meillä on hyvinvoiva, ERITTÄIN touhukas ja ketterä pieni neiti tuomassa iloa arkeemme ♥ Kuulimme meidän murtuman parantelun alkutaipaleen aikana eräästä tämän vuoden pennusta, joka oli myös murtanut jalkansa ja valitettavasti ei ollut leikkauksesta herännyt. Kyllä siinä vaiheessa ku oli jo valmiiksi niin sydän sykkyrällä pelosta Ronjan parantumisen suhteen, iski tieto aika kovaa. Nytkin nousee pala kurkkuun. Kuinka kamalaa onkaan menettää joku niin pieni ja suloinen, johonkin noin traagiseen.
Kyllä joka päivä saa olla kiitollinen jokaisesta päivästä näiden eläinten kanssa. Meilläkin kun on käyty ainakin kerran sekä lähellä loppua, että kerran jo saateltu yksi iki uneen. Nää kun lopulta on mun perhe, meidän lapset. Niin rakkaita ja tärkeitä. Ja heidän takiaan nousen joka aamu sängystä, vaikka aina se ei ole itsestään selvyys.
♥
 |
| C) Laura Lamberg IG: Valovoimaa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti