Kasperi
Herra täytti 4v toukokuussa. On hurja ajatella että siitä olisi jo niin kauan kun eka fretti on meille tullut, kun tuntuu että edelleen olisi ihan aloittelija näissä hommissa! Vaikka toisaalta ei sitten oikein muista että mitä se elämä olikaan ilman frettejä. Kasperi vielä on semmonen lempeä hömppä et tarvii aina säännöllisesti syliä ♥Kasperin lempeys on näkynyt myös siinä, että se on saanut Ronjasta kunnon iilimadon itselleen. Pikku tyttö on kiilautunut jatkuvasti Kasperin viereen ja viikkojen ajan ne löytyivät aina päällekkäin nukkumasta riippumatosta. Kasperista tulikin oikeutetusti Ronjan "vauva" kun Ronja kiiman laskeutuessa kävi läpi jonkin sortin valeraskautta ja sen myötä koki Kasperin pennukseen. Se siis kulki mukana ihan 24/7 ja nysväs niin korvat ku kainalotkin puhtaaksi. Kasperi on niin mukava että malttoin toisen antaa hoitaa! Nyt on sitten vetäytynyt enemmän omiin oloihinsa kun toinen ei niin väkisin ole änkemässä iholle.
Kevään aikana Kasperi tapasi kahdesti erään Nemo frettiherran. Nemo oli alkuvuodesta jäänyt yksin, kun sen seuralainen oli kuollut. Nemo oli vaipunut masennukseen, sen paino oli pudonnut hurjalla vauhdilla ja se oli hyvin apaattinen; se ei oikein syönyt eikä leikkinyt. Nemon omistaja laittoikin viestiä ja sovittiin treffit. Ekalla kerralla Nemo oli tosi peloissaan. Se oli toiselta puolelta laumaansa saanut köniin, eikä sen takia sopinut niiden kanssa samoihin tiloihin. Se oli siis ollut vain tämän oman seuralaisensa kanssa ja nyt jäänyt yksin. Oli ihan sydäntä särkevää, miten toista jännitti ja se aluks varmuuden vuoksi itki jokaisesta Kasperin kosketuksesta. Ja mitä tekee Kasperi? Hoitaa sitä! Alkoi kirputtamaan ja pesemään korvia! Meidän rakas tietää millo pitää olla hellä ♥ Nukkuivatpa ne hetken päästä vierekkäin riipparissakin ja Nemosta oikee näki miten hyvää se sille teki.
Toiset treffit oli viikkojen päästä edellisestä ja tällä kertaa vierailtiin Nemon luona. Siellä pojat lähinnä tepastelivat ees taas. Välillä yrittivät jopa hieman leikkiä. Nemoonkin oli jo tullut virtaa, se oli alkanut syömään ja on voinutkin paremmin. Nemo on myös saamassa kaverin, joten sen ei tarvitse jatkaa yksin. Oli ihanaa tarjota Nemolla tsemppikaveria Kasperista ja helpottavinta oli kuulla, että toisen olo oli alkanut kohentua ♥
Kasperin terveys
Kasperi on hyvin pitkään pärjännyt hyvin. Tänä keväänä sillä kuitenkin alkoi jalat lipsumaan etenkin lattialla ja seurailtiin pitkään, että kehittyykö tilanne, että onko vain satuttanut jalkansa. Lipsumista alkoi kuitenkin tulla enemmän ja jalatkin alkoivat tärisemään. Lisäksi hännästä lähti taas vauhdilla karvat ja muutenkin kaveri oli turhan vetelän oloinen. Käytettiin se eläinlääkärissä ja verikokeet tuki ajatusta lisämunuaisen sairaudesta. Niimpä Kasperille uusittiin implantti ja ainakin toistaiseks vointi on lähteny pikku hiljaa paranemaan! Seuraillaan vaikutusta ja toivottavasti selvittäis ihan tällä implantoinnilla. Lisämunuaisen sairaudesta on tulossa eriksee tekstiä!
Jesper
Meidän rakas ongelmalapsi! Koko kevät on taiteiltu Jesperin ja Ronjan yhteiselon kanssa. Jesperin on jotenkin todella vaikea hyväksyä Ronjaa täysin. Sillä tuntuu olevan välillä helpompaa ja nukkuvat vierekkäin häkin alla ja sitten yhtäkkiä taas päiviä kun juoksee Ronjaa kiinni hullun kiilto silmissä. Pikku hiljaa otteet on kuitenkin muuttuneet repivästä enemmän kiinni pitävään ja pyllyä tarjoavaan. Vaikka välillä edelleen karkaa tukistamisen puolelle. Samoin tuntemattomassa paikassa, esimerkiksi frettipäivässä pystyy olemaan neidin kanssa playpenissä ilman mitään ongelmaa. Ehkä tämä pikku hiljaa tästä..Jesperillä on ollut krooninen korvatulehdus. Emmekä välttyneet siltä tänä keväänäkään. Karsittiin aiemmin lohi pois ruokavaliosta ja nyt kun korvasta löytyikin hiiva, todettiin ettei allergia välttämättä olekaan todennäköinen. Kevät siis mentiin tavalliseen tapaan ja lohta sai maltillisesti. Nyt kuitenkin kevään edetessä hoksattiin että korvat rähmääntyvät taas ja tällä kertaa oli jälleen ilmestynyt pientä ihottumaa alavatsalle, sekä jalkapohjiin. Jälleen tippakuuri ja epäily allergiasta. Pestään sitä nyt DuoxoPyo puhdistavalla shampoolla, jotta ihoreaktiot saataisiin rauhoittumaan.
Itseä jo epäilyttää, että olisiko hormoniheittelyilläkin osansa. Tuntuu keväisin pahenevan ja tulee ihottumaa ym. Tai allergisoiko jopa siitepölystä tms. Toistaiseksi asia on epävarma, joten joudumme jatkamaan vain oireiden hoidolla.
Tippakuurina on tänä keväänä ollut pelkkää kortisonia sisältävä liuos, joka on ollut ihan älyttömän hyvä. Sen käytöstä freteille ei eläinlääkärillä ollut kokemusta, mutta useat koirat ovat hyötyneet siitä kun kyseessä ollut kroonista korva vaivaa. Niimpä päätettiin kokeilla sitä meillekin ja se kyllä toimi. Tavan tippakuurit tuntuivat aina oirehtivat nopeammin uudestaan. Nyt mennään tehostetulla kuurilla, jonka jälkeen ylläpito annoksella.
Uskoisin, että korvien/ihon kutina on myös ajanut Jesperiä Ronjan kimppuun. Se jotenkin ärsyyntyy herkemmin kun on kutissut enemmän ja mikäs ois parempi tapa purkaa sitä kuin höykkyyttää pikkusiskoa!
Joonatan
Pernan poisto oli joulukuussa ja sen kyllä huomaa. Poju on piristynyt aivan huomattavasti ja voi todella hyvin! Vauhti tuntuu vaa kasvaneen entisestä ja jalatkaan eivät ole oireilleet. Perna oli todella suuri, joten ei ihmekään että on painanut ylimääräisenä matkassa. Joonatan on muutenkin ollut varsin tyytyväisen ja iloisen oloinen veijari. |
| Joonatan on lähinnä ahkeroinut leluja sängyn alle, paininut Jesperin kanssa ja nauttinut olostaan! |
Jotenkin lohduttavaa todeta, että vihdoin Joonatanin vointi tuntuu olevan taas tasapainossa. Vaikka aina sitä odottaa seuraavaa pudotusta, kun hänen kohdallaa ollaa jo toistamiseen saatu jatkoaikaa. Toivotaan että se riittää vielä pitkälle!
Ronja
Ja viimeisenä meidän pikku neiti. Hän onkin ollut varsin tehokas tyyppi! Neidillä virtaa riittää ja päähän pistoja senkin edestä. Milloin likka löytyy pyykkikoriin tai vaatekaappiin kiivenneenä tai pudottelemasta tavaroita yöpöydältä.. Aamuiset villit hetket on päätöntä syöksyilyä vuorotellen kikattaen ja suhisten!Keväinen kiima koetteli velipojan hermoja ja Ronja olikin pääasiassa erillään Jesperistä. Muiden kanssa sitten touihili ja Joonatankin sai osansa hoito yrityksistä. Ronja kuitenkin tajusi sen jättää rauhaan saatuaan muutamat ärhäkät lähtöpassit. Kasperin kylkiäisenä se viihtyi useamman viikon ja nyt on taas yrittänyt hakea paikkaansa laumassa. Hirmuisesti se on rohkeutta kasvattanut ja antaa Jesperille jo hyvin näpäkästi takaisin. Ja mikä huvittavinta: ne voivat olla samassa huoneessa vuorokauden ympäri keskenään, mutta irti ollessaan tulee aina sanomista ja Ronja syöksyy putkeen piiloon isoa pahaa isoveljeä. Katsotaan mihin ratkaisuihin tässä vielä näiden kanssa päädytään.
Ronjan jalan murtumisesta ei ole tietoakaan. Kontrollikuvatkin näytti todella hyvältä ja likan menosta päätellen se ei vaivaa sitten tippaakaan. Sen sijaan neidillä omaa tahtoa ja itsepäisyyttä riittää. Osoittaa mieltään suhisemalla protestiksi jos sitä kieltää jotain tekemästä ja syöksyy vain kikattaen uudestaan tekemään samaa! Ja vieraat ovat jostain syystä saaneet hampaasta varsin paljon tänä keväänä. Meillä kävi frettiin tutustujiakin eilen ja heitä se nakers oikein kunnolla kielloista huolimatta. Repi heidän sandaaleja alas hiekkalaatikon päältä ja äkkäili kun sitä kiellettiin niin tekemästä.
Oon aivan rakastunu ku neiti on niin ihanan persoonallinen ja vilkas tyyppi! Vaikka osa varmasti on vielä nuoruuden tuomaa villiä, niin uskon että suurin osa jää pysyvästi Ronjan persoonaa värittämään. Ja osaahan tuo olla aivan ihana pikku syliin käpertyvä käärö ♥ Useimpina aamuina se kipittää suoraan syliin ja vaatii käynnistyäkseen kunnon silittelyt ja rapsutukset! Välillä hakeutuu muutenkin syliin nököttämään. Ja välillä silloinkin ku sitä vähiten kaipaa, esimerkiksi ruokaa tehdessä, kun juoksee yhtäkkiä housun lahjetta pitkin syliin..
Frettipäivät
Kevään aikana päästiin pitämään muutamakin frettipäivä. Alku vuodesta oltiin KodinTerrassa ja myöhemmin keväällä Palokan Mustissa&Mirrissä, sekä Saarijärvellä AesaBrassa. Myös kesäksi toivon että päästään järkkäämään jokunen frettipäivä!Nää on ollu erityisen hyviä hetkiä laumaantumisen suhteen, kun pienessä häkissä on vaan pakko sietää toisia. Harmi ettei vaikutus kestä kotona kovin pitkään, vaan parin päivän päästä saattaa taas olla kahakka pystyssä.
Kirjotuksia on pari työn alla
ja toivon että pääsisin niitä julkasee tässä lähi viikkoina.
Aurinkoista kesää kaikille ♥
