perjantai 16. marraskuuta 2018

Eläinlääkärikulut osa 5

15.8. Eläinklinikka Tähti, silmähuuhde Kasperille 9,90€
Kasperille päätettiin kokeilla silmähuuhdetta, kun sen toinen silmä tuppaa vuotamaan jatkuvasti. Käytettiin n. viikko, joka tuntui ainakin jokseenkin helpottavan. Säännöllisemmin emme ole muistaneet käyttää, joten jäi enemmän kerta luontoiseksi kokeiluksi

31.8 Oiva eläinklinikka, Tampere
Jesper ja Joonatan 250€
+ 4.9 Apteekki, J&J antibiootti 15,01€

Jesper ja Joonatan käytettiin Tampereen Oiva eläinklinikalla tarkastuksessa. Jesper oli pitkään ollut väsyneempi ja jotenkin kipeän oloinen. Päätettiin tarkistuttaa ainakin sydän, jonka vuoksi saatiin suositus Oivan Sailasta. Jesperin sydän oli normaali ja supistui hyvin. Samalla ultrattiin koko jätkä eikä esimerkiksi munuaisista löytynyt mitään poikkeavaa.

Joonatan otettiin mukaan, koska sen tilaa on hyvä tarkistella säännöllisesti taannoisen halvaantumisen vuoksi. Olin myös pannut merkille sen suurentuneen pernan. Myöskään Joonatanilta ei löytynyt sisäelimistä muuta poikkeavaa, kun jo tiedossa ollut suurentunut perna. Koska pelkkä suurentunut perna ei haittaa fretin normaalia elämää, ei sen suhteen tarvitse ainakaa vielä toimia. Mikäli suurentunut perna alkaa esimerkiksi painaa muita sisäelimiä tai Joonatanille tulisi muita oireita, voisimme miettiä pernan poistamista. Koska leikkaus on aina riski eikä tässä tapauksessa välttämätön, emme ole sitä tekemässä.

Pojista otettiin myös verikokeet. Verikokeissa ei sinällään ollut mitään hälyyttävää. Ainoastaan Jesperin CREA arvo oli poikkeuksellisen matala. Se ei sinänsä ole huolestuttavaa, sillä CREA arvon ollessa korkea, on yleensä jokin vialla. Mitään syytä Jesperin vointiin ei siis löytynyt. Koska molemmilla pojilla oli selkeästi löysät ulosteet ja meillä taustalla edellisvuotena jyllännyt erittäin voimakas vatsatauti (tod.näk jokin ECE kanta), saivat pojat antibiootti kuurin. Jesperin maksa-arvoissa oli pientä heittoa, joten antibiootti oli sellainen joka todennäköisesti korjaisi senkin, vaikka arvo ei ollut niin suuri että siitä tulisi huolestua. Niimpä molemmat vetivät nassuunsa kuurin ja ulosteet paranivatkin huomattavasti! Nyt laatikosta löytyi enemmän normaalin näköisiä kakkoja kuin löysiä kasoja

Pienenä juonenkäänteenä Jesper ehti piristyä n. viikkoa ennen eläinlääkäriä. Se alkoi vaatimaan ulos pääsyä ja aloitimmekin sen kanssa kunnon kuntokuurin. Kävimme ulkoilemassa lähes joka päivä, n. kuukauden ajan 30-60 minuuttia kerrallaan. Jesper osaa kulkea todella hyvin hihnassa ja pääasiassa juoksi koko ajan. Välillä sateisina ja kylminä iltoina olisi tehnyt mieli jäädä kotiin, mutta koska olimme päättäneet tähän ryhtyä, niin ulos mentiin kelillä kuin kelillä. Vaikka se sitten joskus tarkoitti, että kannettii loppumatka sateelta karkuun kiivennyttä Jesperiä takin sisällä..
Oli todella ihana kuulla Finnish Ferret Festivaalissa ihmisten kommentteja, kuinka jätkä on selkeästi mennyt parempaan suuntaan. Muutosta on aina vaikeampi itse huomata! Koska Jesperin vointi oli parempi, emme jatkaneet asian tutkimista, vaan jatkoimme voinnin seurantaa. Jesper touhusin normaalisti pitkän aikaa.

11.9. Eläinklinikka Tähti, Ronja
Jalan murtuma 105,5€

Niin epäonnisesti kuin Ronjalle sattuikin ja asiasta laajemmalti kirjoittaneen "jalan murtuminen" tekstissä, Ronja tosiaan mursi oikean etujalan olkaluun. Niimpä edessä oli lepoa, niin paljon kuin se pienen fretin pennun kanssa oli mahdollista ja viikkoja jatkuvaa häkittämistä.

18.9 Eläinklinikka Tähti, Ronja
Jalka kontrolli 77,25€
+
1.10 Eläinklinikka Tähti, Ronja
Jalka kontrolli + rokotus 120,69€

Kontrolleissa näkyi luutumista, joten parantelua jatkettiin. Edelleen rauhallisesti, ei hyppimistä tai riehumista (jep jep sanoi pikku näätä ja kiipesi playpenistä..) ja kolmannella kerralla vaikka jalka näytti todella kamalalta, voitiin hieman huokaista helpotuksesta, luutuminen vaan jatkui ja jatkui ja toiveissa oli ehjä jalka! Saatiin myös samalla hoidettua penikkatautirokotus. Neiti oli aika sähäkkänä tästä pistämisestä ja hetken jo näytti että kostaa eläinlääkärille tämän julman ja nipistävän toimenpiteen. Onneks sain sen verran pidettyä kiinni, että neiti joutuin vain sihisemään kiukussaan.

10.10 Eläinklinikka Tähti, Jesper
Korvat 92,41€

Ainahan meille mahtuu pientä kivaa vaivaa kaiken muun lisäksi ja niimpä Jesperin korvat oirehtivat jälleen tulehduksen omaisesti. Tälläpä kertaa korvista löytyikin hiivaa. Niimpä epäilys kääntyikin allergiaksi ja päätimme poistaa ruokavaliosta kaiken lohen. Mikäli oireet palaisivat korvatippakuurin jälkeen loppu vuodesta, tulisi toteuttaa eliminaation dieetti. Mikä ei tietenkää olisi yhtään hauskempaa juurikin Jesperin kohdalla, joka vihaa kaikkea uutta ja yökkää lähes poikkeuksetta kaikelle mikä yhtään haisee pahalta tai epäilyttävältä. Toisaiseksi olemme pärjänneet pelkän lohen pois jättämiselle. Oireiden uusimisessa on  kuitenkin kestänyt yleensä pari kuukautta, joten vielä ei voi huokaista helpotuksesta.

15.10 Eläinklinikka Tähti, Ronja
Jalka kontrolli 77,25€

Viimeisessä kontrollissa saimme niin hyviä uutisia että teki mieli itkeä. Jalka oli luutunut. Pääsisimme kohti normaalia arkea. Tässä vaiheessa on kyllä pakko kiittää aivan ihanaa Eläinklinikka Tähden henkilökuntaa. Siellä kohdataan niin lemmikit kuin omistajat aina niin lämpöisesti, kysellään kuulemisia ja otetaa huolet vastaan, tarttumalla toimeen ja tutkimalla. Tässä vuosien saatossa on saanut huomata miten mahtavasti myös fretit, ei ehkä ihan niin helpot hoidettavatkin on aina otettu reippaasti vastaan ja nykyään voi jo niin hyvillä mielin mennä eläinlääkäriin, kun tietää että siellä osataan hoitaa ja ei esimerkiksi pelätä koskea koko eläimeen! Joissakin paikoissa kun on tällaistakin! Siellä saa fretitkin silityksiä ja rapsutuksia ♥

Näiden käyntien myötä on tämän syksyn eläinlääkäri laskujen pottina 748,01€ 

Joskus sitä miettii, että mistä ihmeestä tuonkin rahan repii, mutta sanotaan että joskus sitä pitää valita että mihin sitä rahansa laittaa ja kyllä se meillä menee enemmin meidän lemmikkien hyvinvointiin, kuin esimerkiksi tavaroihin, ruokaan tai viihteeseen. Karsitaan sitten jostain keikasta, omien vaatteiden uusimisesta tai vaikka ulkona ravintolassa syömisestä. Sitä paitsi siinä missä meillä kyseinen summa on mennyt lemmikkeihin, voisi monella mennä vaikka muutamaan ravintola iltaan ja uuteen puhelimeen. Kyllä minä mielummin herään joka aamu onnellisena lemmikeistäni, kuin tuijotan hieman uudempaa puhelinta vatsa turvonneena edellis illan ateriasta.

Ne on niitä jokaisen valintoja. 
Tämä on meidän valinta ja hyvä valinta onkin ♥


Joonatan: psst, Ronja.. Oot ihan tyhmä!

Ronja: nii mitä sä sanoit?!
Joonatan: En mitään..

Ronja: Kuule ite oot tyhmä! Oikee kunnon idiootti!
Joonatan: Äiti, apua!! Toi on ihan hullu!
Jesper: Älkää, mä tipun kohta!
Kasperi: Hei oikeesti, voitteko lopettaa...
Pöljät ♥

Jalan murtuminen

Kuinka todennäköistä on, että meille osuu vielä jalan murtuminen, etenkin juuri kotiin tulleen uuden fretin pennun kanssa? Noh, meidän historiaa kun katsoo, niin aika todennäköisesti. Revitään tästäkin sitten hyöty irti..


Mikä voi aiheuttaa murtuman?

Useita eri syitä, yleisimpiä esim. putoaminen korkealta ja muut tapaturmat. Lisäksi voi murtua esimerkiksi tappelun aikana, tai vääntymisen seurauksena. Murtuma tyyppejä on erilaisia, jotka syntyvät erilaisesta/erityyppisestä paineesta luuhun.

Jalan murtuman ensiapu/hoito ensimmäisinä viikkoina

  • Liikkumisen välitön estäminen > esimerkiksi siirtäminen kantokoppaan
  • Eläinlääkäriin tutkimuksiin heti kun mahdollista > Röntgen kuvaus
  • Kipulääkitys ell ohjeistuksen mukaan
  • Koppihoito; usein viikkoja pienessä tilassa liikkumatta
  • Ympäristön tekeminen turvalliseksi: ei korkeita tasoja, ei pinnoja jonka väliin jalka voisi jäädä
  • Hiekkalaatikolla käymisen helpottaminen esim. madallettu laatikko, tarvittaessa ihon/turkin putsaaminen virtsasta/ulosteesta
  • Riittävän syönnin/veden juonnin seuranta, muutoinkin yleisvoinnin seuranta
  • Varovainen liikkeelle lähtö, kun ell antaa luvan. Ei korkeita tasoja tai hyppyjä, ei riehumista

Murtuman hoito vaihtoehdot

  • Luutuminen itsestään
  • Kipsaaminen/tukeminen ulkopuolelta
  • Luun kiinnittäminen kirurgisesti


Tapaus Ronja
Ronjan jalka murtui 9.9. illalla. Ronja oli sunnuntai päivän aikana ehtinyt paljon. Likka on kuin rasvattu salama ja niimpä kaiken riehumisen ohessa se oli myös tippunut sohvalta. Tämä ei kuitenkaan tyttö hidastanut ja se jatkoi touhuilia entiseen tapaan. Illalla päätimme yrittää vielä poikiin tutustumista, joka oli virhe. Joonatanin kanssa sujui ihan hyvin, mutta Jesper retuutti Ronjaa voimakkaasti. Jätimme Ronjan edelleen playpeniin itsekseen, kun yhteen kokeilu ei onnistunut. Illasta tyttö oli ihmeen väsynyt edellisiin päiviin verrattuna ja ajateltiin vaan, että toisten näkeminen ja tappelu otti niin voimille.

Maanantaina sitten herättiin uuteen aamuun, mutta tällä kertaa linkuttaen. Hetken kuluttua Ronja ei varannut jalalle ollenkaan painoa. Emme saaneet samalle päivälle millään eläinlääkäriä, joten lääkäriin päästiin vasta tiistai aamuna. Siellä meitä odotti pieni järkytys. Ronjan oikean etujalan luu oli murtunut. Ajattelimme, että se oli enemmänkin venähtänyt tai muuten kovasti tärähtänyt. Niimpä lähdimme liiankin tutun ohjeen kanssa: koppilepoa, ainakin viikko. Päätettiin siis yrittää, lähtisikö jalka luutumaan itsestään, sillä kipsaaminen olisi oikeastaan mahdotonta kun kyseessä on ensinnäkin fretti ja toisekseen murtunut luu on olkaluu. Myös leikkauksessa on riskinsä, joten kokeilu kipulääkityksellä ja koppilevolla tuntuin hyvältä vaihtoehdolta.


Ensimmäiset kuvat murtumasta

Jos aikuisen fretin pitäminen järjissään koppilevossa on haaste, niin pienen pennun kanssa se on sula mahdottomuus. Energiaa ja intoa olisi riittänyt loputtomiin. Tehtiin playpenistä pienin mahdollinen aitaus ja muovitettiin se kontaktimuovilla, ettei pikkuiset jalat jäisi pinnojen väliin ja vääntyisi, jolloin jalka menisi vielä enemmän rikki, jos se edes olisi mahdollista.

Viikon kuluttua huokaistiin helpotuksesta. Luutumista oli jo alkanut tapahtumaan. Valitettavasti lepoa pitäisi vielä jatkaa ainakin 2 viikkoa. Se oli pienen näätä lapsen kanssa haastavaa. Yritettiin sitten edes playpenissä tarjota leikkiä käsillä/leluilla. Loppu päässä päästettiin poikien huoneeseen liikkeelle, niin että huoneessa ei ollut mitään korokkeita. Pelkkä lattiataso. Sielläkin meinasi kovasti riehuttaa, mutta jalka taisi sen verran muistuttaa olemassa olostaan, ettei kovin hurjasti vielä revitellyt.

Luutuminen alkanut

Kolmas kuvaus näytti että luut olivat liikkuneet hieman erisuuntiin, mutta luutuminen oli kuitenkin jatkunut. Tilanne näytti jopa pahemmalta kuin aiemmin, luukalvoa oli nähtävillä luiden ympärillä paljon ja ikään kuin jalka olisi mennyt enemmän rikki. Tilanne oli edelleen parempaan päin, tällä kertaa 2 viikon jakso niin, että pientä liikettä sallitusti, eli ei edelleenkää hyppelyä tai kiipeilyä. Noh, hyvähän se oli sanoa, kun samana päivänä ennen kontrollia neiti oli päättänyt kiivetä playpenistä yli.. Niimpä playpen käännettiin ylösalaisin, eli muovitus yläosaan, jotta yli kiipeäminen ei enää onnistuisi.

Kolmas kuva, karmean näköinen, mutta luutuminen edennyt

Sitten päästettiin tyttöä irti niin, että playpenillä aidataan sohvan ympäri, irti olemisen ajaksi. Toinen playpen on niin, että Ronjalla on vaan isompi tila olohuoneessa. Ollaan yritetty mahdollisimman paljon pärjätä vain laajennetulla alueella, mutta jos huomataan et pää alkaa hajoilemaan ja hampailla revitään playpeniä jatkuvasti, niin ollaan sit päästetty koko kämppään vipeltämään. Liikkumista kun on mahdotonta estää vaikka olisi kuinka pienessä tilassa. Ja mitä vähemmän aktivaatiota, sitä enemmän riekkumista ja hyppimistä.

Päästettiin myös Kasperia samaan tilaan, se kun osaa olla nätisti. Ronjahan innostui tästä aina yhtä hulvattoman paljon, mutta pikku hiljaa sekin on rauhoittui. Vielä kun olisi malttanut olla roikkumatta isoveikan korvassa koko ajan.. Pieni pito maassa Kasperin toimesta kun ei Ronjan mielestä haittaa yhtään, vaan sama riekkuminen jatkuu heti kun vaan pääsee irti otteesta. Rohkeutta ainakin kertyi viikkojen kuluessa eteenpäin.

Viimeisellä kontrolli kerralla todettiin, että aika muhku on jalka edelleen, mutta jalka on hyvin luutunut. Todennäköisesti luutuminen tulisi ns. siistiytymään, eli patti pienenemään ainakin hieman ajan kuluessa. Voisimme siis palata "normaali arkeen". Eli liikuntaa pikku hiljaa lisäten. Jalka ei tulisi enää niin vaan katkeamaan, vaan on luutunut kunnolla kiinni. Tämähän toki helpotti Ronjan liikkumista, vaikka vieläkään ei samaan tilaan voitu muiden kanssa päästää. Jalka saisi parantua kunnolla ennen seuraavaa yritystä.

Viimeinen kontrolli, kuva otettu puhelimella koneen näytöltä. Luutunut voimakkaasti yhteen.

Viikot kului olohuoneeseen viritetyllä playpenillä, jossa Ronja vietti lähinnä yöt ja silloin kun pojat oli irti. Kunnes yksi päivä kyllästyin ja päätin siirtää sen poikien huoneeseen. Saisivat sitten tottua, että ovat 24/7 samassa huoneessa. Yllättäen playpeniä ei rämpätty sen kummemmin, vaan yötkin saatiin nukkua rauhassa. Niimpä neiti on nyt asustellut playpenillä rajatussa "huoneen puolikkaassa". Yhteen ollaan kokeiltu tasaisin väliajoin, mutta heti jos tulee isompi yhteen otto, keskeytetään harjoittelu, ettei niska aukea. Nyt on jouduttu pitämään useampi päivä erillään, kun Jesper ilmeisesti nälkäkiukussaan otti turhan rehvakkaasti kiinni ja sai aikaan haavoja niskaan useamman isomman. Niimpä neitiä on taas henkilökohtaisesti, sekä Kasperin toimesta viihdytetty eri aikaan kuin Joonatania ja Jesperiä. Pikku hiljaa jatketaan ja eiköhän meillä vielä joku päivä ole yhtenäinen lauma!

Ja jos jotakuta kiinnostaa, 
niin yhteensä Ronjan eläinlääkäreihin kului n. 380€ 
joka sisältää myös penikkatautirokotuksen.


C) Laura Lamberg IG: Valovoimaa

Kaiken tämän jälkeen, etenkin kun aluksi viikko tolkulla häkissä pitämistä tuntui todella pitkältä, turhauttavalta ja raskaalta, on suuri onni että meillä on hyvinvoiva, ERITTÄIN touhukas ja ketterä pieni neiti tuomassa iloa arkeemme ♥ Kuulimme meidän murtuman parantelun alkutaipaleen aikana eräästä tämän vuoden pennusta, joka oli myös murtanut jalkansa ja valitettavasti ei ollut leikkauksesta herännyt. Kyllä siinä vaiheessa ku oli jo valmiiksi niin sydän sykkyrällä pelosta Ronjan parantumisen suhteen, iski tieto aika kovaa. Nytkin nousee pala kurkkuun. Kuinka kamalaa onkaan menettää joku niin pieni ja suloinen, johonkin noin traagiseen.

Kyllä joka päivä saa olla kiitollinen jokaisesta päivästä näiden eläinten kanssa. Meilläkin kun on käyty ainakin kerran sekä lähellä loppua, että kerran jo saateltu yksi iki uneen. Nää kun lopulta on mun perhe, meidän lapset. Niin rakkaita ja tärkeitä. Ja heidän takiaan nousen joka aamu sängystä, vaikka  aina se ei ole itsestään selvyys.

C) Laura Lamberg IG: Valovoimaa