keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Treffejä ja tapaamisia

Viime päivät on pyöriny erilaisten tapaamisten järkkäilyissä. On tullut pyyntöjä et Kasperia voitas tulla kahtoo, mut lisäks on kaks näätälasta löydetty Kasperille leikkikaveriks. Mulla on viikot tosi täysiä, mutta iltasin järkkäillään sitten näitä tapaamisia.

Muutaman onnettoman kuvan nappasin meidän tän illan vieraasta Napista! Nappi on puol vuotias pastelli poju. Kasperi ja Nappi pääs tapaamaan toisensa Suomen Frettiliiton facebook sivujen kautta, jossa kyseltiin leikkikaveria Jyväskylästä. Mähän innostuin heti ku oon niin toivonu leikkikaveria Kasperille.
Aikasemmin laitoin viestiä Karstulassa asuvan Manu pojan omistajan kanssa, mutta hänen kanssaan päästään treffaamaan vasta ensi viikon alussa. Nappi pojun tapaaminen onnistu lyhyen välimatkan vuoksi nopeasti.


Tänään sitten Nappi saapui meille päin, niin että käytii ensin takapihan isolla nurmella ulkoilemassa, nii näädät sai tutustua reviirittömällä alueella. Muutamat painit otettii ulkona. Mut sujui jotenki tosi rauhallisesti Kasperin osalta. Nappi oli niin ihana ku iha karvat pystyssä ja näytti vähän jänskättävän, mut tosi hyvin otti Kassun vastaan! Sisällä tutkivat paikkoja peräkanaa ja painimatsia väännettiin sitten sisälläki. Tosi nätisti suju, eikä niskasta revitty rumasti.


Oli tosi kiva nähdä toinen lähes samanikäinen näätäpoju ja vertailla kokemuksia ensi näädän haasteista ja iloista. Eniten huvitutti Kasperin ja Napin erot. Kasperi on iso löllykkä poika, Nappi taas nätti naamasempi, solakampi. Jopa Kasperin tassu on puolet isompi ku Napin! Turkki tuntui ihan erilaiselta.
Oli myös tosi hauska kuulla frettien putputtelua. Kasperi ei oikein pidä mitään muuta ääntä ku kähinää. "kähkähkäh" kuuluu ku innostuu, mutta ei koskaan putputtamista. Ei myöskään heiluta häntäänsä. Oli ihana kuulla Kasperinkin putputtavan, kun painivat Napin kanssa. Painin mennessä kovemmaks alkoi erilaisia kitinöitä ja napinoitakin kuulumaan. Oli kuitenkin selkeesti leikin puolella joten seurattiin vaa vierestä.


Vauhti hyytyi kuitenkin nopeasti. Kasperi nukahteli välillä. Sillä jäi päiväunet vähille, kun riehui niin mahdottomasti ku tultiin kotiin. Mut ehti kyl iha riittämiin rellestää.
Kaikista ihaninta on ollut huomata, et tosi hyvin Kasperi suhtautuu uusiin tuttavuuksiin. Harrya ja Ditaa lähestyi karvat pystyssä ja hampaat irvessä, mutta ei niitäkää purrut. Tais vaa jännittää. Nyt otti jo tosi lunkisti ja rauhallisesti. Myös luottoa siihen, että tulis koirien kaa toimeen alko heräämään. Ku se Harrya ja Ditaa lähesty uhkaavasti, mutta haluski leikkiä. Varmasti on koiran kohdalla ollut sama homma, mutta näyttänyt meidän silmiin pahalta ja pidetty turvaväliä. Tokihan se on myös hyväkin juttu. Mutta uskoisin, että nyt kun on nähnyt muita frettejä meidän kanssa, nii alkaa luottamaan ja jos tutustuis fiksummin myös koiriin.


Seuraavat näätätreffit onkin sitten alkuviikosta. Enää ei jännitä tapaaminen tai sen sujuminen. Toki on aina fretti kohtaista, mutta luulisin, että kun kummatkin pentuja, niin herkemmin hyväksyvät. Kasperikaan ei ollut moksiskaan sen reviirille tulosta. Toki kävi hieman hämmästyneen näköisenä hiekkalaatikossa kun sinne olikin Nappi turauttanut terveiset!
Muuten fretistä kiinnostuneet sitten pääsevät parin viikon sisällä käymään, kun oma arki vähän höllääntyy. Onneks on itellä tänne kirjattuna vähän kuluja, niin voi sitten vähän antaa osviittaa, et paljon oikeasti menny. Nythän kulut on lähinnä ruokaa.


Ja ruokaahan tähän lössykkään uppoaa. Toisinaan on päiviä, kun ruoka uppoaa parissa tunnissa ja toisinaan kestää sama köntti koko päivän. Keskimäärin parisataa grammaa/pv. Annetaan jauhetun lihan lisäks lihaisia luita, kuten kanankauloja, päivittäin ja hiiriä vähintää kerran viikkoon. Myös sisäelimet kuuluu viikottain tarjontaan. Kananmunan keltuainen on tullu lisättyä viikottain. Tosi paljon ollaan mietitty sopivaa rytmiä ruokiin (määrä/liha vs. sisäelin, luut jne) ja ollaa päädytty siihe et nykyään alkaa olemaan aika hyvä. Ku aluks maha tuntui toimivan tosi epätasaisesti, mutta nyt viikon ajan ollut tosi hyvä. Uloste on siistimpää, kiinteämpää. Nyt perjantaina saadaan vielä Vauhti-Raksun tilaus, nii päästään lisää rasvaa ruokiin.

Lähes kaksi kiloa näätää

Painoa ukkeli onkin keränny kuukauden aikana mukavasti. Painoi nyt sen n. 1900 grammaa. Eli kuukaudessa +600g. Sen huomaa myös ulkomuodossa. On alkanu vihdoin tulee muotoja. Oli aika onnettoman ohkanen sairastelun jälkeen, et luulen nyt sen alkavan olevan suht normi kunnossa. On huvittavaa kattoa 20 viikkoista pentua, joka tuntuu olevan järestään suurempi kuin muut! Pää on selkeästi pyöreä ja muistuttaa kovasti isäänsä siinä. Muutenkin isän pentu kuvat muistuttaa tosi paljon Kasperia. Oon niin tyytyväinen jos Kasperista kasvaa isänsä kaltainen iso mussukka. Kasperin aluskarva on myös tosi valkonen, joten uskon sen ajan myötä vaalentuvan tosi paljon.

© Kirkke Bergmann

Maxim



Viikonloppuna taas anoppilaan ulkoilee kunnolla ja koiria voitas käydä morjestaa!


Tässä teille kameran täydeltä näätää!

Uusia treffejä odotellen, Kasperi 

Näätäilyä 25.9

Päivitys oli jäänyt tänne jemmaan, kun oli joutunut keskeyttämään, mutta laitetaas se nyt kuitenkin näkyviin.

Viime viikko on kulunut todella nopeasti. Arki on kulunut kuten ennenkin. Muutoksena on se, että Kasperi ei enää heräile yhtä ahkerasti aamulla ennen kouluun/töihin lähtöä. Se on vilkastuttanut iltoja.

Kasperin arkeen kuuluu kaiken tutkiminen ja kokeilu..

Sisäsiisteyttä ei voi enää kehua. Nyt on alkanut löytymään kakkoja eteisestä ja keittiöstä. Toisinaan juoksee hiekkalaatikon ohi eteiseen asioille. Todella turhauttavaa. Muutaman kerran oon hoksannut eteiseen ryntäilyn syyn olevankin asiointia ja kantanut laatikkoon. Laatikossakin toki käy. Että tiedäppä sitten jos on vain joku näätä juttu. Keittiöönkin on nyt useamman kerran tehnyt. Käy myös ahkerasti keittiön portin kimppuun. Kova vääntö on, että oppii olemaan purematta sitä. Muutoin ei olisi huolta, mutta pelkään että hampaat katkeaa moisessa hommassa.

Hieman unisena voi ottaa emännän käpälän lähelle,
jopa tyynyks ja nukkua tyytyväisenä

Myös puremisessa on otettu takapakkia. Välillä syöksyillään täysillä jalkoja päin ja hampaat uppoaa kunnolla. Ei kuitenkaan ihan mahdotonta ole. Makaroonilaatikossa yleensä innostuu niin kovasti et käytöstavat unohtuu. Muuten ollaan pärjätty aika hyvin.

Mukavia juttuja: Kasperi on alkanu aika hyvin hoksaamaan, milloin pitää siirtyä makuuhuoneesta tai keittiöstä pois. Tulee kun huhuilee ja kysyy perään "Tuut sää?" Pian kipittää perässä. Muutoin ei kyl tuu kutsusta. Eikä kyllä oo opetettu mitään ääntä tai kutsua herkun avulla. Ehkä sekin tässä jossain vaiheessa ehditään.

Meillä ei pelätä imuria!

Viikot on ollut tosi kiireisiä. Tuntuu et iha nii paljoa ei saa tarjottua seuraa ku haluais. Kasperi kyl huomauttaa, jos haluaa seuraa. Siirtyy usein repimään sohvaa tai muuta jekkuilua, niin että varmana tullaan paikalla. Ei kuitenkaan tee sitä, jos on minä itse- moodilla. Eli toisinaan touhuilee itsekseen, leikkii nurkassa leluilla tms. Välillä on oikein huomionhaku päiviä, et joka paikkaan seurataa ihan jalkojen juuressa ja kiivetää sohvalle jos siellä istutaan jne.

Viikonloppuna taas ulkoiltiin!

Syliin ei ole oikein tykästynyt. On niin menevä kaveri, et ei malttaisi kauaa paikallaan pysyä. Toki ollaan huomattu et tutut, joilla frettejä, saavat Kasperin pysymään tosi nätisti sylissä. Toki ollaan yritetty pidentää sylissä olo aikaa, mutta jatkuva vastaan kääntely ja venkoaminen ei oo kivaa kummallekkaan. Mut ehkä pikku hiljaa.

Terkut seuraajille!

Sain jatkuvan keittiössä kärkkymisen palkkioks valkosipulin kynnen.
Sitä piti vähä yrittää purra, mutta irvistelyks meni.
Kyllä sitä kuljettamaan pysty ja näytin sille vähän asuntoa.

Näätärulla


Keskiviikkona tapasin Harryn ja Ditan!

Harry ja mä tultiin tosi hyvin juttuun, kaivettii yhdessä kunnon kolo!

Dita neitiä ei oikein kiinnostanu meidän puuhat, 
mut tuli se tarkistelee työn jälkeä


Viimeisimmät kuvat onki sit kaverin ottamia
Pyydettii se järkkärillä näpsimää 
nii saadaa ees muutama kunnollinen kuva!


Iltarallit, wuhuu!


Tää sininen kankainen putki on vaan se mun juttu!




Täältä mä tuuun!

Kukkuu, mitä teette?

Vesi maistuu sekä kupista, että pullosta!

Kanankaula ja hiiri, nam!

tiistai 15. syyskuuta 2015

Arkirytmi ja viikonloppu vierailu

Elämme näätälapsen kanssa on muuttunut varsin tasaiseksi, arkiseksi. Aamuisin mies päästää Kasperin herättyään leikkimään, minä laitan takaisin kouluun lähtiessä. Kun tulen koulusta (mulla lähinnä puolikkaita päiviä), niin päästän sen riehumaan. Osaa päivällä olla kovin riiviö, kun on aamulla saanut leikkiä vain n. tunnin ajan. Keksii kaikkea jäynää ja uutta jekkua. Vakioksi on muodostunut sohvan repiminen. Sitten se nukkuu vielä muutaman tunnin ja miehen tultua töistä riehuu pari tuntia, taas nukutaa ja illalla ennen nukkumaan menoa riehuu taas. On siis hereillä n. 4 krt, 1-2,5h kerralla. Nukkuu saman verran pätkissä.

Nukkuminen on riehumisen lisäks parhaita juttuja

Vieraiden varpaiden maistelu on jäänyt jopa aina vaan vähemmälle. Kielletyn asian tekeminen loppuu aika pitkälti tiukalla "Ei!" kiellolla. Eilen tuli puheeksi, että ei ole kiellettyjä asioita/esineitä piilotellut tai ottanut, mutta sitten hoksattiin että eihän meillä oikein ole sellaisia. Koko olohuone/eteisemme on täysin pyhitetty näädälle, eli läheskuin näätä huone. Ainoat ylimääräiset lähes saatavilla olevat tavarat on sohvapöydällä, johon Kasperi ei yltä. Toki yrittää aina silloin tällöin sohvalta kurkotella pöydällä, jolloin päätyy 100% varmasti lattialle. On myös muutamia uskaliaita loikkia tehnyt ja hieman ollaan pelätty, että sattuu. Mutta meno senkuin kiihtyy. Muutaman kerran olen lyönyt häkkiin rauhoittumaan, kun on vain juostu repimässä paikkoja ja hyökitty jopa meidän jalkoihin.

Lelut viedään työpöydän alle piiloon

Mitä kuvaat mun piiloa?!


Aika paljolti Kasperi touhuilee itsekseen. Hiippailee pitkin kämppää, leikkii leluilla tms. Huippujuttuja on muovipussit. Niissä touhuaa itsekseen pitkänkin tovin. Lisäks ostettii hiekkalaatikon kaivuuta vähentämään "makaroonilaatikko". Ihan ekana kävi siellä vähän pyörähtämässä, mutta oikeastaan tänään vasta kunnolla möyrinyt siellä itsekseenkin. Yleensä kaivannut innostusta, niin että itse tungettu käsi makaroonien sekaan ja sitten alkanut päätään siellä pyöritellä. Tää idea saatiin toiselta näätä harrastajalta. Hiekkalaatikossa pyöriminen, kaivaminen ja ohi kakkiminen on loppunut kuin seinään. Tuon lisäks käännettiin hiekkalaatikko häkissä toisin päin. Sai ihan pyyhkeen nurkkaan, johon aina oli pyrkimässä ja se onkin yks lemppari nukkumapaikkoja. Kasperi ei tunnu oikein riippareista tai pesistä välittävän. Nukkuu tasolla, pyyhkeen alla.

Parasta just nyt
Mukana lemppari lelu, ankka

Kasperin rytmi on aika vakiintunut. Tai huomaa että nopeasti tottuu meidän rytmiin. Esim. koulu aamuina alkaa jo itse puoli 8 kiipeämään häkkiin syömään ja nukkumaan, ku kohta oisin sen laittanu. Iltaisin menee nukkumaan aikalailla puoli kymmenen aikaan. Sitten tuleekin meille kiire, että ollaan klo 23 nukkumassa, muutoin herää pian uudestaan ja ne ravit vasta hurjat onkin..

Alatason puhtaana säilymiseen 
auttoi laatikon vaihto toisinpäin
ja pyyhkeessä nukutaan lähes 
yhtäpaljon kuin ylätason pyyhkeellä

Suurinosa tutuista ja ystävistä on toverusta käynyt tapaamassa, eikä ainakaan mun korviin ois kantautunut marisemista. Eikä kukaa oo hajuakaan moittinu, Jopa 3v kummityttö kävi katsomassa, eikä saanut edes hampaista. Oltiin kyllä niin varovaisiakin, että ei ihmekkään.

Ruoan suhteen on ollut helppoa, kun Kasperi syö minkä eteen tuo. Paitsi herkkuja. Kokeiltii kuivattuja kananpalasia, joita haistelee innoissaan, mutta ei ota suuhun. Täytynee vielä etsiä sopiva herkku. Pääasiassa yöksi/yksin olon ajaksi annetaan vähemmän kannettavissa olevaa ruokaa, koska ne sitten löytyy hiekkalaatikosta. Syö ne sitten puruineen päivineen, joka ei oikein kuulu Fretin ruokavalioon. Tokihan oivaksi piilopaikaksi on osoittautunut riippuvapesäkuutio. Kuitenkin yksin ollessaan ne päätyvät hiekkalaatikkoon. Illalla sitten annetaan kanankauloja yms. Kanansiivet eivät uponneet ihan yhtä hyvin, mutta onhan niissä toki enemmän työtäkin. Hiiret maistuvat varsin hyvin. Niitä annetaan pari krt viikossa, etenkin jos uloste on löysempää. Putsaa sit vähä suolistoa samalla. Kakka onkin rakenteeltaa hyvin vaihtelevaa. Ainakin raksuista tuntuu menevän enemmän löysälle, niitä ollaanki vältelty tiukasti muutenkin. Välillä sille ei kuitenkaan tunnu olevan mitään järkevää syytä. Asettuu kuitenkin päivässä, joten ei olla huolestuttu.





Uusi paikka tutkittavana

ja tottakkai

kuistia piti vähän maistaa..












Vierailu

Oltiin siis viikonloppu anoppilassa. Kasperi pakattiin lootaan perjantaina. Automatkan nukkui. Perillä touhotti uudessa huoneessaan. Otettiinki mukaan vilttejä, pyyhkeitä ja leluja kotoa. Ajateltiin, että ei sitten kaikki haise uudelta ja oudolta. Kasperi leikkikin ahkerasti. Käytii myös ekaa kertaa ulkona valjaissa. Valjaita ollaan siis kokeiltu sisällä, et miten reagoi. Ekan kerran vähän pyöri ne päällä, mutta nyt ei edes huomio niitä. Päälle ollaan laitettu niin että napostelee nutriplussaa samalla kun ne puetaan. Pysyy paikallaan ja säädöt saa helpommin kohdalleen.



Ulkoilu oli hauskaa katsottavaa. Huomas kuinka toinen innostu iha älyttömästi. Toisen kerran ulkoiltii lauantaina. Ei ruvennut pahemmin vänkäämään vastaa, jos hihna loppui tai ei johonki päästetty. Enimmäkseen kirmaili ympäriinsä ja haisteli. Kaiveli toki hieman rännin alusta, kun löysi pehmoisen kohdan.



Anoppilan alakertaankin sitten päästettiin, kun ensin tukittiin ison kaapiston reunat. Kävi ne kurkkaamassa, mutta ilmeisemmin tuumas ettei edes yritä. Alakerrassa haisteli seinän vierusta huoneen ympäri. Hieman innostui leikkimäänkin. Tutkimista oli vaan niin paljon, että ei oikein ehtinyt keskittyä mihinkään. Sohvan alta sitten löydettiin väliköt, johon teipattiin pahvit eteen.


Koirat

Koirien tapaaminen sujui ihan ok. En tiedä mitä siltä oikein odotin. Toki toivoin että heti olisi kaikki sujunut upeasti ja olisi voinut päästää samaan tilaan, mutta ei sentään. Tuotiin ensin toinen koirista oviportin toiselle puolelle (tuotiin kotoa), jotta pääsevät haistelemaan. Kasperi tuli heti tutkimaan ja ihmettelemään. Pöhäytti sitten karvat pystyyn ja keikkui "isona" portin vieressä. Haistelivat aikansa oviportin pienistä väleistä ja sitten Kasperikin rauhottui. Nostettiin sitten portin yläpuolelle, niin että pääsivät enemmän haistelemaan. Milli oli todella hienosti ja haisteli varovaisesti, ku Kasperi ois sen sijaan napannu samantien nenästä kiinni. Oli kuitenkin tosi rauhallisesti, ei rimpuillu, vaan lähinnä yritti kurkottaa puremaan. Ei sitten sen lähemmäs päästetty.

Millistä ei oo parempaa kuvaa tähän hätään
Milli makoilee, Nuppu istuu
Tiibetinspanielit, Milli on pari vuotias, Nuppu yli vuoden

Toinen koira tuotiin sitten edellisen lisäksi. Tälle Kasperi ei isotellut, mutta koirapa pelkäsi aivan tajuttomasti. Nuppu alkoi rähisemään ja se piti vetää kauemmas syliin. Murisi ja ulisi sitten sieltä, kauttaaltaan täristen. Milli vaan seisoi vieressä häntä heiluen ihmettelemässä toisen rähinää. Nuppu ja Kasperi kuitenki haistelivat hieman toisiaan oven rakosista. Nostettiin sit myös portin yli haistelemaan, kun Nuppu oli rauhoittunut. Aluks oliki iha ok, mut jostain yltti nappaamaan kaks Kasperin varvasti huuliensa väliin. Kasperi vaa vähän hätkähti, mut se tutustuminen loppu sit siihe. Kasperi tuli kyllä vielä uudestaanki portille, että ei säikähtäny varpaidensa koskemista sen kummemmin, mutta Nuppu ei rauhottunu ja se vietiin alakertaan. Milli jäi istumaan portin toiselle puolelle. Kasperi sitten lähti touhuilemaan omiaan ja Milli itki perään ku ois halunnu leikkikaverin. Ei kuitenkaan uskallettu vielä samaan tilaan päästää, vaikka Millin käytös oliki tosi hyvää. Kasperi ois varmasti purru sitä, eikä sitten tietäis mikä ois Millin reaktio. Toivotaan, että ajan kanssa ja aikansa haisteltuaan ja tutustuttuaan voisivat joku pv tulla toimeen.

Sohvan alla on mukavaa, välillä voi vähän kurkkia 

Nukkumisesta vielä sen verran, että hyvin tarkkaan Kasperi kiipeää häkkiinsä nukkumaan. Nyt kuitenkin anoppilassa perjantaina, nukahti lähes keskelle lattiaa aivan yhtäkkiä. Oli varmaan niin poikki kaikesta riehumisesta. Siinä silitellessä alkoi silmät painuu kiinni. Kannettiin sit häkkiin, et päästiin ite lähtee siitä. Nyt täällä se nukkuu toista kertaa työpöydän alla nurkassa. Kerran aikasemmin nukahti sinne ja piti siirtää häkkiin ku oltiin lähdössä kauppaan, mut nyt ku oon kotona ja näköjään nukahti sinne uudestaan, nii annan olla. Mukava nähdä et kokee senkin nyt tarpeeks turvalliseks/rauhalliseks paikaks et nukahtaa sinne. Odotan vielä sitä päivää, että nukahtaisi syliin. On yleensä niin vilkas ja touhukas, ettei kauaa sylissä viihdy. Nukkumaankin hakeutuu tosiaan aina automaattisesti häkkiin.

Kulut

Kulujakin pitäisi taas kasailla. Tuntuu että rahaa vain menee ja menee. Sitä se näädän omistaminen varmaan on. Ollaan vielä toistaiseksi ostettu ruoat Rahulan rehusta, mutta harkitaan isompaa tilausta VauhtiRaksulta, että saatas edullisemmin. Olemme myös miettineet isomman pakastimen hankintaa. Se olisi meille muutenkin tarpeen ja sitten saisi niitä isompia satseja ostettua. Lisäksi ollaan pikku hiljaa saatu kasaan viimeisetkin tavarat anoppilaan. Jouduttiin toteamaa, että vielä muutama viltti tarvitaan. Ne ei onneks maksa montaa euroa ku oikein osaa etsiä.
Kuitteja ei olla pidetty ihan yhtä hyvin tallessa, mutta noin suunnilleen hinnat muistaa kyllä:

Laatikko makarooneille, tokmanni, 15€
Makaroonit 3 pss, tokmanni, jonkun 3€
Kilisevä hiirilelu anoppilaan 6,90€, sekä toisen lelun palautuksessa (ei tuumannut ääntä pitävästä koiran lelusta mitään..) tilalle toinen kilisevä 6,90€
hiekkalaatikkoon lapio 2€
pelletit 3 pss/40 litraa 90€
Hiiriä (aikuisia ja 3 vkoa), kanan kivipiiraa, kanansydäntä, Rahulan Rehu, joku 40€
Hiiret maksavat 3 vkoset 2,40€/kpl, aikuiset oli jonkun 3,30€. Otettii niitä reilusti, joten hintaa tuli
Ruokakupit anoppilaan 2 x 3,90€
Ruokapakaste Maukas (M&M), broilerin jauheliha + broilerin sisäelin seos, 500g, 2 x 2,50€
Royal Canin kissanpennun kuivamuona (totuttelu applawsiin) 6,99€
yht. 183,60€

Edelliset menot mukaan lukien (815,33) = 998,92€. Sitten vielä Kasperi itsessään 350€= 1348,92

En oo ihan varma, et onko tossa edes kaikki. Mutta ainakin noin suunnilleen! Pellettejä otettiin tosissaa 3 säkkiä, ku ollaa todettu et aletaan sitä käyttää (Cat's Best Ökö Plus), nii ostettii ku tarjouksessa oli. Normisti maksaa 39,90€, jolloin normi hinta 120€, säästöä yhden säkin verran.

Makaroonilaatikossa on kiva telmiä lelujen kanssa

Laatikko on sokkoajelua varten, 
tasainen kopina käy, kun laatikko törmää esim. hyllyyn,
 nii ja sillä voi myös läträtä suihkussa!


Ai niin, vielä pitänee mainita, että kynsien leikkuu sujui tosi hienosti. Antaa koskea käpäliinsä tosi hyvin. Laitoin sit jalkojen väliin nutriplussan, jota mätysteli, ku leikkelin kynsiä. Ei paljoa kiinnittäny ees huomiota ku oli nutriplussaa tarjolla. Mua toki jännitti iha hirveesti, kun on tosi pitkä aika ku oon eläimen kynsiä leikannu. Ihan hyvin se kuitenki suju, enkä leikannu hermoon tms! Vähän päälle viikossa ehti kynnet kasvaa nii et alkoivat olemaan terävät. Korvat sen sijaan on pysyny todella puhtaina. Eli se yks lähes pieleen mennyt korvien putsaus sittenkin meni perille oikeasti. Lisäksi Kasperi tykkää edelleen käydä suihkussa ku sinne ite meen, ollaa se nyt kahesti viikossa päästetty kastelemaan ihtensä.




Varsin naurettavaa ja välillä raivostuttavaa näätäilyä tiivistettynä. mm. äsken syöksyi pitkin kämppää lelusuussa ja muovipussi kaulassa. (Oon jo harkinnu leikkaavani muovipussien "kahvat" pois ettei jää niihi jumiin. Ei nyt oo kuitenkaan vaaralliselta näyttäny ja on aina meidän valvovan silmän alla.)

Toivon päivitteleväni n. 1-2 viikon välein. Arki kun on suhteellisen samanlaista ja itsellä on aika paljon koulujuttuja hoidettavana. Mutta sitten kun on taas opittu uutta kivaa (omistajien päänvaivaksi), niin päivitellään taas.

Miten nii sun kamera ei aina ehdi tarkentaa?

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Ensimmäinen viikko

Nyt on kulunut eka viikko siitä ku näätä saapui luoksemme. Olemme kokeneet paljon iloisia asioita. Jotkit asiat ovat myös harmittaneet ja mietityttäneet. Olemme kuitenkin erittäin iloisia tästä uudesta lemmikistämme.
 16 viikkoa, n. 1300 grammaa

Iloja: Kasperi on varsin rohkea ja vesseli tapaus. Aamulla häkistä tullessa ja päivällä kotiin palatessa ryntäilee perässä. Välillä tuntuu ettei yksin pääse enää mihinkään! Seuraa ahkerasti ja tunnollisesti. Lisäksi leikkii jonkun verran myös meidän omistajien kanssa. Riippuen vähän kuinka paljon on nukkunut jne. Silloin kun leikkii meidän kanssa, käy oikestaan mikä vaa. Milloin retkutaan pyyhkeen perässä, lelun kanssa tai kokeillaan taas putkesta menoa. Tasainen "kähkähkäh" kuuluu juoksuaskelten lisäksi. On myös hauska huomata kuinka se alkaa toimimaan ympäristössä erilailla. Jotkut esineet ei aluksi kiinnostanu ollenkaa ja nyt niissä voi jo pyöriä ihan täysiä. Lisäksi oppi tänään kiipeämään sohvalle! Tästähän se riemu alkaa, kun sohvalla riehuessa on turha nostaa lattialle rauhoittumaan, koska pääsee hetkessä takaisin.


En oo ollu kengässä?


Harmitukset/mietittää: muutamana yönä on kakat eksyny alatasolle laatikon sijaan. Niiden siivoaminen on suhteellisen raivostuttavaa kaikkien ritilöiden välistä. Tippuvat myös herkästi häkin ulkopuolelle viltille tai lattialle. Nyt ollaan pidetty pyyhettä alatasolla. Nukkuukin siinä välillä. Silti toissayönä osu kakka häkin reunalla ja pissi pyyhkeelle. Toinen harmittava piirre on, että se nukkuu hiekkalaatikossa. Ei koko aikaa, eikä mee sinne ekana nukkumaan. Kuitenkin usein aamuisin sen löytää hiekkalaatikosta pyörimästä. Varsin ihanaa siellä yöllä pissityissä puruissa on pyöriä. No, tämä on luultavasti vain perus näätäilyä. Siihe joutuu tottumaan.


Pureminen: Puremisesta ollaan päästy myös tosi pitkälti eroon. Enää tosi harvoin eksyy leikin tiimellyksessä hampaat varpaille. Muutoin ei ollenkaa. Vieraita tuppaa näykkimään varpaista, heiltäkin tiukka ei riittää. Tokihan vielä toisinaan kun innostuu aivan mahdottomasti on vaikeampaa malttaa mielensä ja pitää hampaat erossa. Ollaan kuitenkin tosi tyytyväisiä jo tähänki tilanteeseen. Suihkussa ei ole käynyt, mutta tykkää läträtä vessan lattialla jos siellä on vähänkään vettä. Myös pallon laittaminen vesiastiaan on osoittaunut toimivaksi, eli sitä noutaa sieltä kiitettävästi.


Käsittely: Kasperi antaa ottaa syliin. Sitä voi silitellä. Usein lattialla touhutessaan ei pahemmin välitä silittelyistä, mutta etenkin herätessään kun tuo käden lähelle, vetää sen käpälillään luokseen ja sitten alkaa kummallinen hoivaaminen (nuolee, räpeltää käpälillä, välillä yrittää hampailla nirskuttaa). Jos sen nappaa kesken mielenkiintoisen (lue kielletyn...) homman, nii kähisee ja suu ammottaa hampaat pitkällään auki. Harvemmin kuitenkaan puree. On myös hyvin oppinut, että kun syliin ottaa ja on levoton, nii hetken kun pitää ns. tiukemmin kiinni omaa kehoa vasten, rauhoittuu. Tietää myös että sylistä ei pääse riehumalla tai puremalla, vaan vaatii edes muutaman sekunnin paikallaan olon. Kasperin voi myös kääntää syliin selälleen, mutta ei viihtyisi siinä kauaa. Tassut ja kynnet saa kuitenkin tarkistaa. Samoin korvat ja hampaat. Korvat voitaisiin taas putsata kun viimeksi oli haasteita saada ainetta korvaan ja hieman jäi mustaa korviin.

Häkin alla on mukavaa,
pelletit laatikot tarjoaa kiipeily paikan

Muita: Karu tosiasia on lelujen rikkoutuminen. Ostettiin tosiaan muutama lelu etukäteen, mutta näädän terävät hampaat repii kaiken muutamassa päivässä. Joku ehdotti koiranleluja, jotka kestävämpiä. Tänään onkin tarkoitus lähteä katselemaan tarjontaa pienemmille koiranleluille. Kilisevät ja rapisevat kiinnostaa. Toki leikkii ihan perus ikean rotillakin, mutta näihin tarvitsee innostusta enemmän.
Kämppä on osoittautunut suhteellisen näätä varmaksi. Pakastimen alle yritti tunkea, joten ilmastointiteippi ja pahvi kehiin, jolla homma hoituikin kätevästi. Jos käy muutaman kerran kokeilemassa, eikä pääse, niin kyllästyy ja jättää asian omaan arvoonsa. Ollaan huomattu myös, että mitä enemmän puuttuu/ kieltää, niin sitä enemmän homma kiinnostaa ja sitä terhakkaammin yrittää sinne päästä/sitä tehdä. Ilman valvontaa en siis Kasperia tähän kämppään jätä.


Lapsen likkana: eilen illalla lähdettiinkin käymään sukulaisten rapujuhlissa ja pyydettiin sisko kahtomaan Kasperia. Ilta oli sujunut hyvin. On jo tottunut siskoon, kun käynyt täällä useamman kerran. Oli lähinnä syönyt, leikkinyt ja nukkunut. Ei mitään ihmeellistä siis. Jonkun verran purrut varpaita, mutta sisko on ihanan tiukka sen suhteen. Siinä kun pitää olla jämpti joka kerta.

Kaikki lelut raahataan järestään pöydän alle nurkkaan
piiloon tottakai! Jos niitä erehtyy kurottelemaan,
saa kimppuunsa villisti hyppivän näädän!

En kuitenkaan odottanut: että Kasperi vaatisi niin paljon aikaa. Jotenkin sitä ehkä oletti, että leikkisi enemmän itsekseen tms. Etenkin joskus aamuisin, kun on kiire lähteä kouluun ja päästetään se vähäksi aikaa purkamaan yöllä saatua energiaansa, niin tuntuu että on niin huomion kipeä, että ei ole ihan yksi kerta kun olen meinannut myöhästyä. Myös iltaisin pitää miettiä missä kukakin menee, jotta hereillä olo aikana olisi leikkiseuraa. En kuitenkaan halua että Kasperi turhautuu tekemisen puutteesta tai mitään. Vaikka kyllähän se tyytyy itsekseenkin touhuamaan, jos en vaikka ruoanlaiton lomassa ehdi sen seuraksi. On kuitenkin hieman opeteltava rytmittämään elämää näädän mukaan. Parin tunnin unista seuraa yleensä parin tunnin leikkihetki.
Onneksi olemme suunnitelleet perheen lisäystä ja kuhan tämän ensimmäisen vuoden selviämme keskenämme, saa Kasperi leikkikavereitakin.


ps. saimme sittenkin vesipullot toimimaan! Saimme vinkkejä sekä eläinkaupasta, sekä eräs blogia lukenut laittoa fbssä viestiä ja kertoi itsekin taistelleensa pullojen kanssa. En tiedä mikä lopulta auttoi eniten, mutta täyteen täyttäminen, ravistelu ja ettei korkkia kiertänyt liian tiukalle, taisivat olla loppu tulokseltaan tuottavimpia.