Näätänelikko

Maanantaina Manu vihdoin saapui kylään

Kuvat on valitettavasti kaikki heilahtaneita, 

kun en omista kunnon kameraa

Kasperi innostu heti ja paini alko jo ulkona

Siirryttii sit sisälle et saavat ilman hihnoja leikkiä

Paini oli ajottain hyvinkin hurjan näköistä, 

mutta kumpikaan ei vingahtanut, eikä niskaan ilmestynyt jälkiä,

joten irrotettiin toisistaan vasta ku purenta ote jäi päälle pitkäksi aikaa

tai kun leikki näytti omaan silmään turhan rajulta.

Kaksi tuntia meni tosi nopeesti ja pojat senku riehu. 

Paini oli se 1. juttu ja toisena tuli toisen perässä säntäily.

Kasperi myös innostu menemään putkeen Manun perässä,

yksin ollessaan ei mene sinne ollenkaan.

Myöhemmin mukaan tuli Harry ja Dita, 

jotka tavattiinkin jo aikasemmin

Kasperi, Manu ja Harry

Harry pääs heti poikien leikkiin mukaan. 

Ditakin jopa innostui painimaan Kasperin kanssa!

Ei kuulemma yleensä oo niin innokas leikkimään tuntemattomien kanssa.

Niimpä meille sitten 4 karvamatoa viiletti menemään ku viimestä päivää.

Jonkun verran kuului myös iloista putputusta! 

Putki hippa oli kivaa ja

 parhaillaan putkessa oli 3 näätää kerralla

Tunnin verran sujui ihan jouhevasti vielä Harryn ja Ditanki kaa 

(siihen menessä yht. 3h..), 

sitten alkoi meidän Kasperissa ja Hannan Manussa 

näkymään väsymisen merkkejä.

Manu nukahti lopulta syliin

Kassu koomaili lattialla

Kasperi hyytyili siis pitkin kämppää ja lopulta kiipes häkkiin nukkuu.

Laitettii sit ovi kii et saa rauhassa torkkua.

Loppu ilta sujuikin nukkuessa. Muutaman kerran yritti jotain touhuilla, 

mutta väsymys vei nopeasti voiton ja kiipesi takaisin häkkiin.

 Muutama yhteiskuvakin saatiin just ja just napsittua

 Manu ja Harry

 Manu ja Dita

Kasperi ja Harry

Harry, älä viitti, kutittaa!

Meidän kassulla on vähän tuota kokoa..

Iso pehmonen lössykkä!

Kasperi ja Manu

(Kasperi näyttää ihan pöllön poikaselta!)

Ens viikolla oiski sit tarkotus nähä vähän isommalla näätäjengillä.

Järkkäillään myös lähitulevaisuudessa näätäpäivää Jyväskylään.

Kasperi on ollu niin tyytyväisen olonen ku on saanu leikki seuraa,

et yritetään järkkäillä sitä jatkossaki!

Ps. Näädän omistajan parhautta on kaksi viikkoa sitten yhtäkkiä ulko-oven eteen alkanut kuseminen ja paskominen, jota ei saa kuriin sitten millään. Kannetaan jatkuvasti hiekkalaatikolle jos vaa väliin ehditään, mut silti väh. kerran päivässä on kikkareet eteisessä. Oven eteen ei voi vilttiäkään laittaa, joten saa nähdä mitä keksitään! Tai ehkä Kasperi oppii takaisin laatikolle (joopa joo..)