Kiima ja 1 uneton yö

Kirjoitustahti on heikko, koska kirjoittajalla on niin paljon kaikkea, paitsi nyt kun on kipeänä. Eli vedetääns yhteen vähän kuluneita viikkoja.

Meidän uus hieno kilppari! 

Frettipäivän jälkeen ollaa otettu iisisti. Oleskeltu kotona ja käyty ulkoilemassa. Arki on pitkälti ollut samanlaista. Kiima on alkanut puskemaan enemmän ja enemmän läpi. Nyt meilläkin jo merkkaillaan hieman ja olo on levottomampi kuin aiemmin. Tyttöystävät (ikearottapehmolelut) saavat kyytiä ja kova kutkutus käy. Syöminen oli pitkään hyvää, mutta tällä viikolla kaikki heitti häränpyllyä, eli ensimmäinen lähes uneton yö fretin vuoksi.

Ihmeteltiin uutta asentoa, 

jota tupannut esittelemään viime aikoina.

Pelättiin että on jostain kipeä, 

ku tuossa pönöttää jonnin aikaa.

Selvis et kyseessä sen verran kova seisokki, 

ettei voi lattiaa vasten makoilla..

Päivä ja ilta oli ollut normaali. Yöllä kuitenkin heräsin, kun Kasperi kolisuttaa häkkiä. Pitkään ja kovaa. Menin sitten katsomaan, että mitäs täällä riehutaan, että nukutaampas nyt. Lirautti mielenosoituspissit häkin lattialle kun en päästänytkään ulos. Jatkoi kuitenkin häkin rämpyttämistä, joten alettiin sit kummatkin ihmettelee mikä on. Kähisi tosi kovasti ja oli älyttömän levoton. Päästettiin se sitten vapaaks ja katottiin mitä tekee. Juoksenteli vähän ympäriinsä, ruinas muka parvekkeelle ym. Aateltii et on vaa pelleilyä, et ei muutaku takas nukkuu.

Me sitten mitään nukuttu. Vahdittiin levotonta, ympäriinsä juoksentelevaa kipeän oloista näätää. Ihan ku ois juossu jotain karkuun. Yritettii pähkäillä mikä on. Ei ollu syöny päivän aikana oikein mitään, joten mietittii et on varmaa nälkä. Syötettii sen kupissa ollu ruoka kädestä, joka maittoi hyvin, mutta ei auttanut mitään. Sitten hoksattiin että se ravailee ympäriinsä kämppää ja yrittää tehdä tarpeitaan, mut mitään ei tuu. Mietittiin et voisko sit olla suolitukos. Yritin sit kokeilla et aristeleeko mistää, mut venkoili kiitettävästi. Kirjoteltii sit liiton fb-sivuillekin, että parafiiniöljyäkö täs on vaa annettava, ku ei oikein muuta oo.

Ja se tosissaa ravaili pyllistelemässä ja hetken paikallaan yritettyään alkoi kähistä kovaa ääneen ja juoksi pois, seuraavalle paikalle. Päätettiin sit et jos ne nyt johki kakkii, nii kakkikoot, kuha jotain tulee. Ei siinä sit  mikää auttanu. Tunnustelin sit vielä sen takapuolta ja pyyhkäsin ihan paperilla pyllyä mut siihenkää ei tullu mitää. Siitä kuitenkin rauhottu hieman. Annoin öljyn ja alko pikku hiljaa meno hyytyy. Sitten se nukahti ja vihdoin pääsin minäki nukkumaan, vaikka kello olikin soimassa seuraavan öljy satsin takia.

Sitä ku kävin antaa, nii ei ollu mitää tulosta tullu (nukkui btw ihan kuolleen näkösenä, ei ollu yhtään kivaa ku sydän pomppas kurkkuu ja sain hetken sitä töniä et säpsähti hereille!!), sit pomppaski laatikkoo ja tirautti pienen lörön kakan. Ei muutaku uus öljy sisää ja taas unta vähän aikaa. Vaikka enhän mää mitää nukkunu ku mietin et mikä hitto voi olla, että onko tosissaa suolitukos. Ja jos on suolitukos nii miten osaan nukkua ku jännittää et jos se öljy ei auta. Sit ku kello soi töihin, nii oli tullu taas vähän pientä lirua kakkaa ja aateltii et kyl se tästä. Söi vaa hieman jauhelihaa kädestä, nii jätettii raksuja kuppiin jos ne maistuis paremmin ja lähdettiin töihin. Mies kävi ruokatauolla kurkkaamassa, oli kakkinu, oli vähän syöny ja just pissas ja joi ku se oli siellä. Eli ok, kohta kaikki kunnossa. Mä pääsin onneks ajoissa kotii ja sit oliki tullu iha kunnolla kakkaa ja nääppä oli virkeä ku mikä.

Keskustelu liiton sivuilla meidän tilassa eteni ja tuli kommenttia et tää kaikki vois olla kiimasta johtuvaa levottomuutta. Ite oon sitä mieltä ei nyt ehk kuitenkaa, ku oli tosiaan kipeän oloinen ja ikinä oo tommosta tehny. Plus että se kakkaaminen tuntui olevan tuskasta. Noh, oli mikä oli, Kassu oli kunnossa ja söi hyvällä ruokahalulla illalla. Tuli myös lisätietona et kiimainen uros voi lähes näännyttää itsensä nälkään ja et implantin laitto on suositeltavaa, jos ei oo hyvää syytä olla laittamatta (esim. kasvatuskäyttö). Kiima on siis uroksellekin hyvin stressaava ja rankka, mut en tämmöstä odottanu.

Se kuitenkin jäi mietityttää, et miten multa on menny ihan ohi, et tollanenki voi olla kiiman piikkiin menevää. Aloin sit kattelee sivuja mistä oon tietoa hankkinu, nii ei missää sanottu, et se nyt iha tommosena näkys. Et joo voi olla aggressiivisuutta ja merkkailua, karvan rasvottumista, "häiriökäyttäytymistä", ruokahaluttomuutta. Mutta ei niinkään et näännyttäis ittesä nälkään tai saattas juoksennella sen näköisenä et on kovissa tuskissa.

Väsähtäny poju, kun kaveri kävi kylässä

Meidän ajatus implantista on siis ollut, että ei laiteta, jos ei sitä vaadi. Merkkailupissit nyt kuuluu siihe ja niihi ois osattava asennoitua. Mut jos kerran tämmöstä tulee ja kiimane olo Kasperiaki ahdistaa, nii sitte se on hommattava. Ennen on siis vaa hoidellu tyttöystäväänsä ja ollu vähän väsyneempi. Ton episodin jälkee on kuitenkin ruoka tuntunu maittavan vähän huonommin. Etenkin kanankauloja vältelly ja muutenkin ruoka jää kuppiin pidemmäks aikaa. Viikonlopun aikana käytii myös anoppilassa, jossa merkkailu oli ihan älytöntä, ku het sylissä ollessa lirutti menemään. Eli nyt näyttäs siltä et on sen verran kiima päällä et raja "Jos tarvii" ylittyy. Varaillaan siis ens viikolla aikaa lantin laittoon.

 Sitten kuvia arjesta:

Ovikoiraa koetellaan, 

sitä harvoin enää näkee oven pielessä..

Uusi nukkumapaikka

Kori kelpaa myös täytettynä.. 

"Ai et mitä teen? Eeen mitää.. 

Tarkistan näitä muovipusseja.."

Kämpän takapihalla riittää kaivamista

Uudet tyttöystävät yllätti Kassun nukkumasta

"Moi, mä oon Kassu ja aion pitää susta hyvää huolta!"

Kasperi kävelee hihnassa ku koira

On miellyttävää käydä sen kaa ulkona

ku ei temmo joka suuntaan!

Viikonloppuna anoppilassa 

pääsi kaivamaan suojakelin vuoksi koloja.

Niitä tutkiessa vierähti tovi!

Pian ei näkyny ku hännän pää..

Sit käytiin tällä viikolla pitkästä aikaa Napin luona kylässä. Oli kivaa, sillä Kassu innostu ihan täysin ja ryntäili Napin kanssa pitkin taloa. Painivat paljon ja kutkutus oli korvia huumaavaa. Välillä sai mennä väliin kun paini äityi kovemmaksi, mutta eipä niitäkään montaa kertaa ollut. Sitten nukuttiin taas koko ilta ja yö. Aamulla oli ihmeen pirteä ja touhotteli ympäriinsä.



Tälläistä tällä kertaa! Katsotaan kuinka Kassun olotila etenee ja toimitaan sen mukaan. Muutoin jatketaan muutoin ah ihanaa nääppä arkea ja juostaan kovaa aina ku kuuluu väärä ääni (eteisen kaapin ovi auki ja muovipussi varasto rapisee tms..) Ja toisinaan vastaavasti nautiskellaan sylittelystä ja viereen nukahtelusta.