maanantai 4. tammikuuta 2016

Valmistautumista näyttelyyn

Fantastic Ferrettiin ilmottiin syksyllä, vaikka Kasperi ei ollutkaan vielä kotona. Nyt sitten pitäisi pikku hiljaa alkaa valmistautumaan näyttelyyn ja sitten vaan toivoa sormet ristissä että erittäin erittäin kaunis talvikarvan vaihto, joka vei karvat masusta ja etukäpälistä ja hyvin pyöreähkö ulkomuoto soisi muitakin kommentteja, kuin korjaus osioon mainintoja!

Vanha huippuotos:
otin kuvaa Kassun hieman 
karvattomista etukäpälistä,
ilme kertoo kaiken

Tokikaan, emme näyttelyyn ole menossa kauneuskilpailu hengessä, vaan lähinnä se että lähdetään ihka oikeasti tuon jo pienimuotoisesti netistä tutuksi tulleen näädän kanssa ihmisten ilmoille. Se, että rakkaat lukijat, jos satutte paikalla olemaan, saatatte saada tuon suloisen karhun pennun syliin. Saatte ihmetellä ja pyöritellä sen valtavia tassuja ja ihan saa ääneen ihmetellä, että ompa se iso. Ku sehän on. Näin tässä nyt ekana talvena kävi. Vaikka omaan silmään tuntuu et on ulkomuoto jo vähän sutjaantunu, mut eipä se tuossa määrässä paljoa auta! Ehkäpä ensi talvena otamme iisimmin. Paino huitelee 2700g molemmin puolin.

Pituutta Kasperilla on häntä 
mukaan lukien n. 60cm


(Pakko mainita tähän väliin, että meinaa pieni hymy aina irrota, kun Kasperi nukkuu työpöydän alla ja kutkun yllättäessä lähes aina kolistelee pitkin pöydän reunoja äkki herätyksestään, jonka jälkeen syöksyy kutinapallona lattialle... Ei vaan pysty pitää pokkaa ku tän jälkeen jätkän ilme on kuta kuinkin "mitä siinä toljotat, tuli vaa pikku kutku!!" Ku se ite näyttää iha puusta tippuneelta hölmöine ilmeineen)


Toisekseen toivon että jätkän macho-hiirenviettelys vietti hieman laimenee, koska jos Kasperi päättää jyystää hiirityttöystäväänsä koko päivän näyttelyhäkissä, voi hymy hyytyä pari tunnin jälkeen. Sillä on nyt siis tosissaan kiima puskemassa päällä ja siis, no, mistä sen nyt sit tietää ku se varsinaisesti "on". Kyllä tuo siltä vaikuttaa. Kuskaa siis Ikean valkoista rottaa ympäriinsä ja rynkyttää menemään. joskus tunnin, joskus melkein kaks. On myös tullut hieman rohkeammaksi ja pelkät "ei" kiellot ei oikein tunnu menevän korvista sisään... Toistaseks ollaan edelleen pärjätty näin. Ei kuseksi ympäriinsä ja normaalitki jätteet menee laatikkoon.

Kasperi ja Neitihiiri

Implanttia mietittiin heti alussa, että sehän se on hommattava. Loppu vuodesta mietittiin, että miksi. Että jos me nyt tuon kanssa pärjätään, kiima ku nyt on luonnollinen asia ja jos se siitä edestä pissii ja rettelöi, nii eikö se oo vähän voi voi? Että eihän se ikuisesti kestä ja mattoja voi aina pestä.. Sama hommana se on sit aina pennunki kanssa edessä. Jonkin aikaa tulee kakat ja pissit väärään paikkaan, kenties loppu elämän. Muutama ahkerampi viikko tuskin muuttaa mitään. Toki jos se nyt meitä käy pahemmin uhmaamaan ja alkaa hampaat uppoaa tiukasta käsiin ja jalkoihin, nii pitäähän sitä sitten harkita. Mutta kun en vaa jaksa uskoa.

Eteisen hiekkalaatikko,
osuma tarkkuus edelleen
n. 80-90%


Karvaton massu ja toinen kassi jo hieman esillä

No sittenpä tuli tämä Kasperin kassit. Toinen kives on siis laskeutunut jo viikkoja sitten. Yks kaks pullahti. Toinen uupuu edelleen. Se on kyllä jo selkeästi laskeutunu vatsasta niille sijoille kuin pitäisi, mutta ei ole tullut ulos. Näin ollen odotamme niin pitkään kuin mahd. lantitusta, jotta kives tulisi. Siis jos nyt lantitamme ollenkaan. Sitten vain pitää pohtia, että onko lantitus vai lantittamattomuus parempi kivessyövän riskiä tarkastellessa. Se riski kun nousee, jos kives jää sisään. Ei toki pennulla ole niin paha kuin sitten vuosien saatossa, mutta kuitenkin.

Pyykkikorissa riehuminen on extra kivaa!

Noh, jospa selviämme näyttelystä kiiman, mahdollisesti poissa olollaan loistavan kassin, sekä eri näköisten karvanvaihto versioiden kanssa, nii sitten pitäisi osata ottaa oikeanlaista tavaraa mukaan. Hyvänä harjoituksena toimi frettipäivä, johon piti jo sitten usemman tunnin vuoksi raahata mukaan jos jonkinmoista.

Alustava tämän hetken lista:
kantokoppa
Playpen + matto
vilttejä, petejä, leluja
ruokakuppi, vesipullo, ruokaa
hiekkalaatikko, talouspaperia, putsaus välineitä, roskapussi jätöksille
käsidesi, ehkä korvien putsaus välineistöä
valjaat ja talutin varmuuden vuoksi

Kynnet pitää muistata leikata etukäteen, jotta eivät näytä juuri leikatuilta, mutta eivät myöskään kasva liikaa. Korvien putsauksen hoitaisin myös mielelläni jo kotona perusteellisesti. Näyttelyssä sitten voi kuopsauttaa jos jotaki sinne on ehtiny muka ilmestyä. Sitten voisi harkita sitä shampoo pesua. Itse pohdin josko pelkkä huuhtelu jälleen riittäisi, mutta ehkäpä jätkän turkkikin näyttäisi puhtaammalta, kun on kerran elämässä ees pesty.

Kassu varmasti avittaa pakkaamisessa, utelias ku on..

Emme ole valmistautuneet näyttelyssä oleviin kilpailuihin sen kummemmin. Meiltä ei vielä löydy armotonta kasaa petejä tai hienompia varusteita. Kaikki on IKEA, halvin mahdollinen, jos nyt tuo otettais- tyyppisiä hankintoja.


Kasperin kahdella jalalla seisomisen taidot ei ole kummemmat. Kyllähän se hetken kurkottaa herkkuun (joka vihdoin ja viimein löydettiin! Kiitos, Brit Care:n Let's Bite! kanansiivut!), mutta ei siinä itsekseen kauaa pysy. Tai varmaan pysyisi jos huvittaisi!

Nääpän taidonnäyte: 
pyydystä lentävä hiiri
Käpälät on ku karhulla..

Emme myöskään ole laitelleet mitään kuvia kuvaus kilpailuun. En ole vielä oikein päässyt niin hyvään yhteisymmärrykseen kameran kanssa kuin toivoin. Ja kohteen kuvaus on kaikille nääppäihmisille tuttu: kun ei pysy paikallaan, nii ei pysy. Mutta ehkä me jossain vaiheessa reipastutaan senkin asian kanssa!

Nyt vaan sitten muutama viikko jännittämään karvan kasvua ja kasailemaan pikku hiljaa tavaroita!

4 kommenttia:

  1. Hyvältä kuulostaa, itse en pese yleensä näätiä josseivat ole oikeasti likaisia ennen näyttelyitä :)
    Mie tuun moikkaamaan teitä, ja jos jonkun takia oisin niin kiireinen etten teitin penille ehdi, niin tuu repimään hihasta haluun nähdä Kassun. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tässä kovassa harkinnassa onkin, että pestäänkö iha vaa vedellä. Ellei sitten edellisenä päivänä päätä liata itseään mm. huomaamalla että niin joo, yltänpäs sittenkin taas tänne kukkaruukkuun..
      Mut joo tuun ehdottomasti vetää hihasta! Pitäähä sitä Ameliaa käydä ihastelemassa jos siltä meille asti siunaantuu jälkikasvuakin keväällä :)

      Poista
  2. Kuulostaa hyvältä! Itse juoksen varmaan paikasta toiseen koko päivän mutta jos järjestelykiireiltäni kerkeän niin tulen moikkaamaan :)

    Ekana talvena saakin olla vähän pyöreä, jos seuraavana on taas kovin iso niin voi jo vähän puuttua asiaan :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä luulen et istutaan koko päivä aloillamme, mutta todellisuus on varmasti ihan toinen! Ja joo, kyllä me nyt yritetään rennosti ottaa painon kanssa, etenki ku omaan silmää vaikuttaa et ei oo enää ihan niin löllöpylly :D
      Nähdäänhän sitten näyttelyssä :)

      Poista