16 viikkoa, n. 1300 grammaa
Iloja: Kasperi on varsin rohkea ja vesseli tapaus. Aamulla häkistä tullessa ja päivällä kotiin palatessa ryntäilee perässä. Välillä tuntuu ettei yksin pääse enää mihinkään! Seuraa ahkerasti ja tunnollisesti. Lisäksi leikkii jonkun verran myös meidän omistajien kanssa. Riippuen vähän kuinka paljon on nukkunut jne. Silloin kun leikkii meidän kanssa, käy oikestaan mikä vaa. Milloin retkutaan pyyhkeen perässä, lelun kanssa tai kokeillaan taas putkesta menoa. Tasainen "kähkähkäh" kuuluu juoksuaskelten lisäksi. On myös hauska huomata kuinka se alkaa toimimaan ympäristössä erilailla. Jotkut esineet ei aluksi kiinnostanu ollenkaa ja nyt niissä voi jo pyöriä ihan täysiä. Lisäksi oppi tänään kiipeämään sohvalle! Tästähän se riemu alkaa, kun sohvalla riehuessa on turha nostaa lattialle rauhoittumaan, koska pääsee hetkessä takaisin.
En oo ollu kengässä?
Harmitukset/mietittää: muutamana yönä on kakat eksyny alatasolle laatikon sijaan. Niiden siivoaminen on suhteellisen raivostuttavaa kaikkien ritilöiden välistä. Tippuvat myös herkästi häkin ulkopuolelle viltille tai lattialle. Nyt ollaan pidetty pyyhettä alatasolla. Nukkuukin siinä välillä. Silti toissayönä osu kakka häkin reunalla ja pissi pyyhkeelle. Toinen harmittava piirre on, että se nukkuu hiekkalaatikossa. Ei koko aikaa, eikä mee sinne ekana nukkumaan. Kuitenkin usein aamuisin sen löytää hiekkalaatikosta pyörimästä. Varsin ihanaa siellä yöllä pissityissä puruissa on pyöriä. No, tämä on luultavasti vain perus näätäilyä. Siihe joutuu tottumaan.
Pureminen: Puremisesta ollaan päästy myös tosi pitkälti eroon. Enää tosi harvoin eksyy leikin tiimellyksessä hampaat varpaille. Muutoin ei ollenkaa. Vieraita tuppaa näykkimään varpaista, heiltäkin tiukka ei riittää. Tokihan vielä toisinaan kun innostuu aivan mahdottomasti on vaikeampaa malttaa mielensä ja pitää hampaat erossa. Ollaan kuitenkin tosi tyytyväisiä jo tähänki tilanteeseen. Suihkussa ei ole käynyt, mutta tykkää läträtä vessan lattialla jos siellä on vähänkään vettä. Myös pallon laittaminen vesiastiaan on osoittaunut toimivaksi, eli sitä noutaa sieltä kiitettävästi.
Käsittely: Kasperi antaa ottaa syliin. Sitä voi silitellä. Usein lattialla touhutessaan ei pahemmin välitä silittelyistä, mutta etenkin herätessään kun tuo käden lähelle, vetää sen käpälillään luokseen ja sitten alkaa kummallinen hoivaaminen (nuolee, räpeltää käpälillä, välillä yrittää hampailla nirskuttaa). Jos sen nappaa kesken mielenkiintoisen (lue kielletyn...) homman, nii kähisee ja suu ammottaa hampaat pitkällään auki. Harvemmin kuitenkaan puree. On myös hyvin oppinut, että kun syliin ottaa ja on levoton, nii hetken kun pitää ns. tiukemmin kiinni omaa kehoa vasten, rauhoittuu. Tietää myös että sylistä ei pääse riehumalla tai puremalla, vaan vaatii edes muutaman sekunnin paikallaan olon. Kasperin voi myös kääntää syliin selälleen, mutta ei viihtyisi siinä kauaa. Tassut ja kynnet saa kuitenkin tarkistaa. Samoin korvat ja hampaat. Korvat voitaisiin taas putsata kun viimeksi oli haasteita saada ainetta korvaan ja hieman jäi mustaa korviin.
Häkin alla on mukavaa,
pelletit laatikot tarjoaa kiipeily paikan
Kämppä on osoittautunut suhteellisen näätä varmaksi. Pakastimen alle yritti tunkea, joten ilmastointiteippi ja pahvi kehiin, jolla homma hoituikin kätevästi. Jos käy muutaman kerran kokeilemassa, eikä pääse, niin kyllästyy ja jättää asian omaan arvoonsa. Ollaan huomattu myös, että mitä enemmän puuttuu/ kieltää, niin sitä enemmän homma kiinnostaa ja sitä terhakkaammin yrittää sinne päästä/sitä tehdä. Ilman valvontaa en siis Kasperia tähän kämppään jätä.
Lapsen likkana: eilen illalla lähdettiinkin käymään sukulaisten rapujuhlissa ja pyydettiin sisko kahtomaan Kasperia. Ilta oli sujunut hyvin. On jo tottunut siskoon, kun käynyt täällä useamman kerran. Oli lähinnä syönyt, leikkinyt ja nukkunut. Ei mitään ihmeellistä siis. Jonkun verran purrut varpaita, mutta sisko on ihanan tiukka sen suhteen. Siinä kun pitää olla jämpti joka kerta.
Kaikki lelut raahataan järestään pöydän alle nurkkaan
piiloon tottakai! Jos niitä erehtyy kurottelemaan,
saa kimppuunsa villisti hyppivän näädän!
En kuitenkaan odottanut: että Kasperi vaatisi niin paljon aikaa. Jotenkin sitä ehkä oletti, että leikkisi enemmän itsekseen tms. Etenkin joskus aamuisin, kun on kiire lähteä kouluun ja päästetään se vähäksi aikaa purkamaan yöllä saatua energiaansa, niin tuntuu että on niin huomion kipeä, että ei ole ihan yksi kerta kun olen meinannut myöhästyä. Myös iltaisin pitää miettiä missä kukakin menee, jotta hereillä olo aikana olisi leikkiseuraa. En kuitenkaan halua että Kasperi turhautuu tekemisen puutteesta tai mitään. Vaikka kyllähän se tyytyy itsekseenkin touhuamaan, jos en vaikka ruoanlaiton lomassa ehdi sen seuraksi. On kuitenkin hieman opeteltava rytmittämään elämää näädän mukaan. Parin tunnin unista seuraa yleensä parin tunnin leikkihetki.
Onneksi olemme suunnitelleet perheen lisäystä ja kuhan tämän ensimmäisen vuoden selviämme keskenämme, saa Kasperi leikkikavereitakin.
ps. saimme sittenkin vesipullot toimimaan! Saimme vinkkejä sekä eläinkaupasta, sekä eräs blogia lukenut laittoa fbssä viestiä ja kertoi itsekin taistelleensa pullojen kanssa. En tiedä mikä lopulta auttoi eniten, mutta täyteen täyttäminen, ravistelu ja ettei korkkia kiertänyt liian tiukalle, taisivat olla loppu tulokseltaan tuottavimpia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti